Hyvinvointiviikko Lapissa 2012

Viisaasti viidakossa –hyvinvointiviikko Lapissa, 8-12.10.2012

Lauantai 6.10.2012

Huristelin autollani Turusta Vaasaan. Dieseliä meille tarjosi matkaan ABC Aura. Kiitos ja kumarrus! Vaasassa äitini majoitti minut. Se on samalla meikäläisen vanha kotikaupunki. Sieltä on tämä karvanaama ponnahtanut maailmalle.

Vaasan tarkoituksena oli pilkkoa pitkää matkaa Kemijärvelle. Vaasassa myös asustelee hyvä ystäväni, Lappi-viikon kiertueavustaja Mikko Ramsila. Jokos tuli Vaasaa hehkutettua tarpeeksi? Kohti Kemijärveä siis…

Sunnuntai 7.10.2012

Lähdemme Mikon kanssa fiilistä puhkuen kohti pohjoista. Vapautamme sisäisen poromiehemme ja kuuntelemme cd:ltä Vesa-Matti Loirin ”Ivalo” –levyä.

Kehun alkumatkasta Mikolle navigaattorin toimivuutta. Se vie aina perille ja virta riittää pitkään. Näiden sanojeni jälkeen navigaattori tekee jäynän. Se kysyy, että ”Haluatko välttää päällystämättömiä teitä?” Vastaan että ”kyllä.” Navigaattori vastaa että ”Ei saatavilla.” Juuri kun pääsin kehumaan tuota timanttista laitetta.

Pysähdymme menomatkalla Raahessa, Tervolassa ja Rovaniemellä. Syön suussa sulavaa kermaista lohikeittoa. Ihastelen silmilläni matkamuistoja, ja päädynkin ostamaan jotain turhaketta. Tai no, geelikynttilä romanttisiin koti-iltoihin. Eipä kai se niin turhaa. Kemijärvellä olemme illalla pimeän jo laskeuduttua. Veskun ”Ivalo” levy on jo lämmennyt muutaman kerran soittimessa. Meillä on sovittu majoitussponsoroinnista Kemijärven Wanhaan Kaivoskylään Raajärvellä.

Etsimme paikkaa Mikon kanssa. Pienimuotoinen eksyminen kuuluu toki asiaan. Ei kai tämä muuten seikkailulta tuntuisi. Navigaattori jatkaa temppujen tekemistä. Pyytää meitä kääntymään paikkoihin, joissa ei ole tietä. Myös kehumani virrankesto navigaattorissa alkaa hiipua. Usko ja toivo käyvät koetuksella, vaikka samaan aikaan kaunis korpimaisema hivelee silmiä. Kun sitten tulee kyltti, jossa lukee Misiraaka, on jo pakko ihmetellä olemmeko Japanin puolella. Myös Mikon puhelimen navigaattoriin hyppää teksti ”Muurmansk.” Venäjä, Japani vai Suomen Lappi. Missä olemme? Väliäkö sen oikeastaan, kun silmiä hivelee metsä ja tunnelma on kohdallaan.

Pääsemme lopulta perille. Majoituspaikka osoittautuu erittäin kotoisaksi. Luonnon rauhassa on hyvä laskea ajatukset kohti keikkaviikkoa. Sunnuntai päättyy osaltani siihen pohdintaan, että täytyykö huomenna siirtyä pitkiin kalsareihin.

Maanantai 8.10.2012

Herätys aamulla klo 6.40. Lähdemme ajamaan klo 7.30 kohti Kemijärveä. Tänään vuorossa Isokylän koulu. Päivän teemana koulu- ja nettikiusaaminen.

Jokainen viikon kouluista on valinnut jonkun näistä teemoista: Elämyksellinen päihdevalistus, Sisäinen säihke –itsetuntokoulutus, Koulu- ja nettikiusaamisluennot, Ota lunkisti –stressikoulutus tai Viisaasti viidakossa –hyvinvointiluennot.

Koulu- ja nettikiusaaminen on rankka mutta mukaansatempaava aihe viikon aloittamiseen. Aihe luo perinteisesti kostuneita silmiä ja herkistymisiä. Se on tärkeää. Herkistyminen vie usein muutokseen.

Olemme varanneet eksymisaikaa Raajärveltä Kemijärvelle ajaessa. Luotto navigaattoriin on koetuksella. Poukkoileva metsätie herättää hyvin päivään. Pääsemme aamutuimaan morjestelemaan myös tien reunassa näkyviä poroja. Ovat ne kyllä pöljiä olentoja.

Vastaanotto koululla on hyvä. Rehtori Heidi Laukkanen on vastassa ja sali on laitettu valmiiksi. Myös opettajat kertovat avoimesti ajatuksiaan aiheesta ja esittävät toiveesta. Pääsemme siis virittäytymään tunnelmaan jo heti aamukahvin myötä.

Salissa ovat koolla 5-9 –luokat, jotka kaikki kuuntelevat hiljaa. Tämän jälkeen ovat vuorossa luokkien keskustelutunnit. Johdamme Mikon kanssa keskustelua esittämällä kysymyksiä. Käymme myös läpi koulukiusaamisesta tuttujen julkkisten kertomuksia sekä teemme ryhmähenkeä vahvistavan harjoituksen.

Oppilailta tulee puhetta paljon. Tämän aiheen käsitteleminen tietyn levottomuuden kautta kuuluu asiaan. Joskus on vaikea olla levollisesti paikallaan, jos aihe koskettaa. Päivästä jäi kokonaisuudessaan hyvä maku.

Iltapäivällä ammensimme sitten sitä luonnonrauhaa Raajärvellä. Voi kun tuota hiljaisuutta olisi saanut kaapattua matkamuistoksi. Kiertelimme Raajärven metsikössä ja kuuntelimme hiljaisuutta. Tuo järvimaisema lumosi. Illan päätteeksi saunoimme vielä mukavassa navettasaunassa. Päivän pölyt pois ja kohti uutta huomista.

Poimintoja Isokylän koulun palautteista:

  • Luennot olivat ihan kiinnostavia, asia jonka halusitte saada esille, tuli ainakin itselleni selväksi, bra.
  • Oli hyvä päivä! Luento oli hyvä, eikä ollut sellainen tylsä ja pitkästyttävä.
  • Hyvä. 🙂 Koska tää on ihan mielenkiintoinen aihe.
  • Tunnit oli iha jees :p oli iha mukava kuunnella jotai juttuja. Ja on tämmöset tunnit paljon parempia ku normaalit! =D
  • Oli hyvä asia että kävitte. Asia kosketti itseeni syvästi ja varmasti monia muitakin. Hyvä että kiusaamisesta puhutaan.

Tiistai 9.10.2012

Herätys oli edellistä aamua armollisempi. Herätys vasta 7.40. Lähdimme ajelemaan Kemijärven keskustaa kohti 8.30. ”Sisäinen säihke” –aamuluennon oli tarkoitus alkaa klo 10.

Luentopaikka oli hieno: Kemijärven kulttuurisali. Siellä oli leppoisa mieshenkilö meitä vastassa ja laitteet valmiina. Luentotilasta tulee aina tehtyä jonkinlainen ensivaikutelma. Parhaimmillaan tuosta ensivaikutelmasta saa potkua itse luentoon. Näin kävi Kemijärvellä; olin myös fiiliksissä kun sain puhua itselleni tärkeästä aiheesta. Unelmiin uskomisesta ja siitä kuinka ei saa lannistua. Siitä miten tulee välittää itsestään ja arvostaa itseään. Minusta tuntuu, että nämä ”Sisäinen säihke” –teemat ovat nyt hyvin ajankohtaisia. Moni nuori lannistuu ja itseensä uskomisen uudelleen rakentaminen voi kestää kauan.

Aamuluennon jälkeen siirryimme koululle. Tänään oli vuorossa Hillatien koulu. Siellä yhteyshenkilönä rehtori Marita Varrio. Koulu oli hieman edellispäivän koulua suurempi. Ensin miellyttävän kiireetön kahvialoitus opettajainhuoneessa. Leppoisan Lappi-murteen kuuntelua. Ystävällinen meininki.

Hillatien koulussa kohderyhmänä olivat 9-luokat. He tulivat vuorotellen luokkatilaan. Laitoimme pulpetit u-muodostelmaan. Kävimme luokissa nämä keskusteluaiheet: pahan olon aiheuttajat, mikä auttaa jaksamaan sekä unelmat. Puhuimme edelleen itseensä uskomisesta ja teimme rentoutusharjoituksia. Keskustelua luokissa syntyi vaihtelevasti.

Hillatien kouluvierailun jälkeen huristelimme kohti seuraavaa vierailupaikkaa, Sallaa. Nyt tuli niitä porojakin bongailtua urakalla. Siinä missä toisen autoilijat tööttäsivät porot pois tietä, oli meidän pakko pysähtyä niitä valokuvaamaan. Ei meillä vaan Etelä-Suomessa tuollaisia ihmeellisyyksiä.

Sallassa meillä oli sponsorimajoitus Holiday Club Sallassa, Hotelli Revontulessa. Hotelli oli kylpylähotelli, joten pääsimme myös poreisiin pulikoimaan. Se teki oikein nannaa jo puolessa välissä viikkoa.

Poimintoja Hillatien koulun palautteista:

  • Sain mielenkiintoista informaatiota ”Sisäisestä säihkeestä” ja hyviä rentoutumis- ja hengitysvinkkejä.
  • Koko päivä oli hyvä, ei mitään negatiivista.
  • Hyvä fiilis jäi kyllä. Sain potentiaalia siihen, ettei kannata luopua unelmistaan, jos joku muu sanoisikin jotain muuta.
  • Päivä oli monilla osin kiinnostava, jännä tietää että joillain on samoja unelmia kuin minulla. 🙂
  • Hyvä päivä, viisaita ohjeita. Antaa energiaa & uskoa. 🙂

Keskiviikko 10.10.2012

Päivän vierailu Sallatunturin koulussa. Aiheena ”Sisäinen säihke.” Edellisen päivän aihetta on hyvä jatkaa, kun tunnelmaan on jo sopivasti virittäydytty.

Heräilimme n. klo 7.15. Hotellin ravintola oli lokakuun ajan kiinni, joten värkkäsimme omatoimisen aamiaisen. Siihen kuului mm. kaupan loistavia minikorvapuusteja.

Sää oli aurinkoisen kirkas. Aurinkoinen oli myös vastaanotto koululla. Päivän järjestelyt toimivat loistavasti, ja rehtori Outi Kettunen oli koko päivän mukana hengessä. Tunsimme oikeasti itsemme tervetulleiksi. Myös moni opettaja hurahti meidän päänhierontavispilöihin, jotka ovat mukana ”Sisäinen säihke” –koulutuksissa.

Sallatunturin koulusta jäi muun hyvän lisäksi mieleen myös erinomainen ruoka. Se perunamuusi oli ihan parasta. Herahtaa uudelleen vesi kielelle. Kuinkas ollakaan, unohduimme syömään niin hartaasti, että seuraava luokka oli jo meitä odottelemassa.

Saimme Sallatunturin vierailulla myytyä myös Nuorisopalvelu Balanssin t-paitoja. Kaksi 8-luokkalaista tyttöä osti paidan. Myös rehtori tilasi paitoja oppilaskunnalle. Tarkoituksena, että niitä tullaan hyödyntämään erilaisissa kilpailuissa yms.

Sallan kouluvierailun jälkeen lähdimme ajamaan Tornioon päin. Oli jotenkin hauskaa, että iltapäivän aikana noin vain siirryttiin Suomen itärajan kupeesta länsirajalle. Ensin ajoimme Ylitornioon, jossa meillä oli sovittu Dieselin sponsoritankkaus Neste Ylitornioon. Kiitos ja kumarrus tästäkin! Sieltä sitten Torniota kohti, jossa meillä oli sponsorimajoittajana E-City Bed and Breakfast.

Ylitornioon ajaessa ajoimme n. 100 kilometrin verran tietä, jossa autoja näkyi yhtä paljon kuin hirviä: molempia kolme. Myös poroja riitti siihen tahtiin että kameran muistikortti tuli täyteen. Illalla tuntuikin sitten jo melkoinen väsymys ja unta riitti. Eivät ne porot sentään uniin tunkeutuneet.

Poimintoja Sallatunturin koulun palautteista:

  • Kivaa oli, ootte mukavia. Ei ollu mitään huonoa. 🙂
  • Päivä oli kiva, koska oli mukavaa, kun oli tunti jolloin sai rentoutua. 🙂 Eipähän ollu terveystietoa.
  • Tosi hyvä, paras päivä ikinä.
  • Aevan mahtava. Ihan rento. Asiaa puhuttiin.
  • Hyvä! 🙂 Oli ihan mukavaa kuunneltavaa ja vaihtelua normaaliin tuntiin.

Torstai 11.10.2012

Armollisen pitkät aamu-unet. Päivä Tornion Putaan koulussa alkoi vasta 11.20. Söimme aamiaista rauhassa. Rauhallinen aamulähtö antoi hyvän säväyksen päivälle. Päivä oli muutenkin aiempia päiviä lyhyempi: yhteisluennon jälkeen vain kolme ryhmää. Torniossa aiheena oli ”Elämyksellinen päihdevalistus.” Siihen liittyen mukanamme toki inhorealistisia havaintomateriaaleja, kuten alkoholistin säilötty maksa, syöpäkeuhko, kännilasit ja monia muita. Tällaisia herkullisia elämyksiä…

Päivä vedettiin hieman tiivistetymmällä tahdilla kuin oli aluksi tarkoitus. Opettajilla oli joku koulutus, jonka vuoksi kaikkien koulupäivä päättyi aikaisemmin. Koulu oli valinnut kolme luokkaa, joille päihdevalistus haluttiin kohdentaa. Kaikilla luokilla luokkakeskustelutunnit olivat nyt vain puoli tuntia, kun ne yleensä ovat vähintään 45 minuuttia.

Aluksi kertoilin eläviä elämäntarinoita sekä näytin Powerpoint –esityksen päihdekohtaloihin liittyen. Oppilaat kuuntelivat hiljaa. Tuntui, että sanoma todella meni läpi. ”Elämyksellinen päihdevalistus” –luokkakeskustelutunti piti sisällään havaintomateriaalien lisäksi runsaasti erilaisia monisteita, joita oppilaat ottivat mieluusti vastaan. Vedimme oppilaille myös gallupinomaisen mielipidetiedustelun ja he saivat esittää kysymyksiä.

Päivän jälkeen ajoimme Rovaniemelle, jossa sponsorimajoittajamme oli Hostel Rudolf. Pysähdyimme Tervolassa syömässä. Kävin Rovaniemellä paikallisessa uimahallissa, jonka jälkeen loppuilta meni tietokoneen, television ja kirjojen parissa. Torstai-ilta oli selkeästi viikon kylmin. Nyt ne pitkät kalsarit kävivät jo oikeasti mielessä, vaikka olin alkuviikon sinnitellyt ilman. Lämpömittaria ei tullut vilkaistua, mutta Siperian tuntua. Suomalainen mies antaa aina jossain vaiheessa periksi: ne pitkät kalsarit menivät lopulta jalkaan.

Poimintoja Putaan koulun palautteista:

  • Päivä oli kiva, sai uutta tietoa.
  • Tällaiset ”esitelmät” on hyviä yläasteikäisille, joilla on päihteiden kanssa ongelmia tai tutulla on ongelma. Lisää näitä!
  • Sai tietoa lisää. Nyt varmasti tiedän että olen täysin päihteetön aikusena vaikka olin päättänyt niin omien kokemusten kautta.
  • Kivaa 🙂 Opettavaa asiaa!
  • Hyvää, loistavaa päihdevalistusta. Muutti mun elämän.

Perjantai 12.10.2012

Lappi-kiertueviikon viimeinen työpäivä. Söimme hyvän aamiaisen Hotel Santa Clausissa. Ah, pekoni on päivän piristys ja pelastus. Kahvit päälle ja kohti Napapiirin yläastetta. Siellä oli yhteyshenkilö Hannu Hakanpää jo meitä vastassa.

Aamuluennolla väki kuunteli hiljaa. Teemana myös Napapiirin yläasteella oli ”Sisäinen säihke” –itsetuntokoulutus. Ja mikäs siinä säihkyessä, kun koululla alkaisi päivän jälkeen kokonaisen viikon mittainen syysloma.

Teemapäivä oli kohdistettu seiskoille, jotka yhteisluennon jälkeen tulivat vuorollaan luokkakeskustelutunneille. Vedimme luokkakeskustelut seuraavanlaisella kaavalla: ensin pohdimme pahan olon aiheuttajia, sitten mikä auttaa jaksamaan. Tämän jälkeen oli ensimmäinen rentoutustuokio kera hipsuttimien. Ne olivat kovassa suosiossa! Myös muita rentoutusvälineitä oli tarjolla. Tämän jälkeen siirryimme keskusteluun unelmista. Korostimme useaan otteeseen, että meidän unelmille ei ole oikeasti esteitä, jos halutaan ja päätetään niin. Unelmakeskustelujen jälkeen teimme vielä hengitykseen liittyvän rentoutusharjoituksen ja jaoimme ”Sisäinen säihke” –aiheeseen liittyviä monisteita.

Yhden tunnin ajan keskusradiosta kajahteli ohjelma, jossa koulun väki sai lähettää toisilleen terveisiä ja välillä soitettiin biisejä. Masiinaa ei saatu hiljennettyä. Oli hauskaa, kun hengitysharjoituksen aikana taustalla soi kunnon hevimättöä. Vähän komiikan paloja tuntiin. Mukava perinne kyllä sinänsä! Uskon, että myös koulun yhteishenkeä lisäävä.

Keikkapäivän jälkeen summasimme Mikon kanssa viikon tapahtumat. Olimme yhtä mieltä siitä, että Lappi-kiertueviikko oli hyvä ja perinnettä jatketaan. Menimme vielä perjantai-lauantain väliseksi yöksi isoisäni luo Ouluun. Mikko jäi sitten lauantaina iltapäivällä kyydistäni Vaasassa ja meikäläinen karautteli rakkaani luo kotiin Turkuun.

Poimintoja Napapiirin yläasteen palautteista:

  • Hyvä ja rentouttava päivä.
  • Oli jännä tunti, ku yritettiin rauhoittua Ace of Spaderin aikaa 🙂
  • Rentoutumisharjoitus oli mahtava, laitto kyllä miettimään asioita aamunen tilaisuus ja tunti. Ootte kyllä rentoja tyyppejä! 🙂
  • Päivä oli erityisen hyvä ja kiva. Kun pidit esityksen Janne vaikutit heti stand up –koomikolta. Ei siis esityksen suhteen, mut sopisi stand up –koomikoksi.
  • Balanssi oli mukava ja hyödyllinen. Asia oli tärkeää ja rentoutumisharjoitus oli ihana.