1.12.2015

Muusikko Pekka Simojoki

Pekka Simojoki

Miten aloitit tänään päiväsi ja mitä kaikkea päivä pitää sisällään?

Tänä aamuna heitin meidän pojan keikalle! Poika on 12 ja laulaa Pirkanpoikien poikakuorossa ja komeasti nuoret miehet lauloivatkin, uusi polvi tulee!! Siitä lähdinkin itse ajelemaan kohti Naantalia, jossa meillä oli EtCetera- kuoron ja bändin kanssa joulukonsertti. Väkeä oli paljon ja tunnelma katossa. Tässä istun vielä itsekseni iltaa ja ehkä kitaran kanssa mietin muutamaa partiolaulua, jotka olen luvannut säveltää…

Olet tunnettu gospelmuusikko. Miltä näyttää kotimaisen gospelin tulevaisuus?

Itselläni on vain sellainen sormituntuma, ei mitään tilastoja, mutta jotain ehkä uskallan sanoa. Ensinnäkin nuoret muusikot on paljon taitavampia kuin me silloin alussa ja musiikki on paljon monipuolisempaa kuin ennen. Toisaalta, tekstit on ehkä vähän ohentuneet ja muutenkin odotan sellaisia vahvoja ja karismaattisia uusia lauluntekijöitä, joilla on omaperäistä sanottavaa ja omaperäinen tyyli. Yksi musta pilvi tulevaisuuden yllä on se, että keikkajärjestäjien eli pääasiassa seurakuntien talous on paljon tiukemmassa, joten keikkamahdollisuudet vähenee, mikä vähän huolestuttaa. Olen silti optimistinen, sanoma on paras mahdollinen, joten gospel tulee aina soimaan!

Keitä muusikoita itse kuuntelet mieluiten?

Minulla kyllä vaihtelee kovasti se, mitä kuuntelen. Nuoruudessani kuuntelin kovasti esimerkiksi Paul Simonia ja gospellegendaa Andrae Crouchia. Tällä hetkellä ei oikeastaan ole mitään huippusuosikkeja, olen aika kaikkiruokainen. Siellä on ollut Stevie Wonderia, Beatlesia, Totoa, Brucea, Stingiä, J Tapiota ja monia, monia muita vähän mielialan mukaan. Käytännössä musiikin kuuntelu menee niin, että matkoilla annan radion soida tai kuuntelen jonkun uuden tekijän musaa, mutta kotona meillä ei hirveästi soi, kuuntelen vain hiljaisuutta…

Millainen on täydellinen vapaapäivä?

No, aamulla saa nukkua pitkään, lukea lehden rauhassa ja jutella vaimon kanssa niitä näitä tai käydään kävelyllä. Ehkä vietän hetken ulkona puutarhaa kaivellen tai pistän mailat laukkuun ja menen kavereiden kanssa pelaamaan sulkista tai menen pojan kanssa uimaan. Niin, ja tietenkin teen jotain hyvää ruokaa, vaikka jotain itämaista. Kitaraa vähän rämpyttelen ilman kiirettä ja voipi olla, että illalla lämmitän ulkosaunan. Joskus on hauska vielä katsella vaikka Barcelonan fudismatsi illalla…

Monet lauluistasi ovat jääneet meikäläisen ja varmasti myös monien muiden sydämiin. Mikä on omista kappaleistasi itsellesi tärkein?

Tämä kysymys on aika mahdoton, sillä yleensä uusin laulu on sillä hetkellä se tärkein. Jos nyt joku pitää valita, voisin ottaa vaikka sellaisen laulun kuin ’Särkyneiden majatalo’. Mutta on niitä paljon muitakin, jotka voisin valita.

Mistä asiasta olet viimeksi kokenut onnistumisen tunteen?

Kyllä se viimeisin onnistumisen tunne tuli tänään siellä Naantalin keikalla. Siihen riitti kuulijoiden joukosta ne pari ihmistä, jotka tuli sanomaan: ”En ole mitään tällaista koskaan kuullut, ehkä paras konsertti, jossa olen koskaan ollut…” Tuollaisen jälkeen koko kotimatka tuli hymyillen, jotain oli mennyt perille.

Mitä rakkaus on?

Rakkaus on suuri mysteeri. Se on kuin veri, joka kuljettaa elämää. Se on kuin vesi, joka sammuttaa janon. Ilman sitä elämä on erämaa. Ihan viimeisellä rajalla voi vain sanoa laulun sanoin: ”Vain luota ristin löydät vastauksen!”

Millaisia projekteja sinulla on lähitulevaisuudessa työn alla?

Tällä hetkellä on monta mielenkiintoista juttua työn alla. Siellä on parikin lastenlauluprojektia ja partiolaisille olemme luvanneet uusia lauluja. Englanninkielisestä Nordic Praise -levystä on tulossa arabiankielinen versio ja joitain levyprojektejakin on pantu liikkeelle, ainakin soololevyn julkaisen pitkästä aikaa alkukesästä. Viisi erilaista ulkomaan keikkaa ja kiertuetta on myös suunnitteilla ensi vuodelle, joten kyllä siinä tekemistä piisaa!

Yksi Nuorisopalvelu Balanssin hyvinvointiin liittyvistä koulutuksista on ”Höllääjät -stressikoulutus.” Mikä on sinun tapasi ottaa rennosti ja höllätä?

Tähän taisin vastatakin äsken tuossa, kun kysyitte täydellisestä vapaapäivästä. Ehkä sen puutarhan ja sulkismailan lisäksi tartun myös kirjaan ja luen…

Mitä ajattelet tämän päivän nuorten haasteista? Mitkä ovat nuorten elämän suurimmat haasteet?

Tänä päivänä mahdollisuuksia onnistua ja samalla mahdollisuuksia mokata on monin verroin enemmän kuin omassa nuoruudessa, joita kyllä silloinkin riitti. Minua vähän huolettaa tuo egoistinen pintaliitokulttuuri, jossa pääasia on ”kaikki mulle nyt ja heti”. Somekin on toisaalta hieno juttu, mutta kun elämästä tulee vain somea ja virtuaalia, saattaa oikea elämä ja oikeat ystävät mennä ohi. Niin ja tänään on se sama ongelma tietenkin kuin oli meilläkin silloin, eli tuo suomalainen kännikulttuuri… Onhan näitä, mutta ehkä se suurin haaste kuitenkin on olla sinut itsensä kanssa ja tajuta, että minä olen arvokas, ainutlaatuinen ja rakastamisen arvoinen, koska minä olen minä!

Edellisen haastateltavan (kuukauden vieraan) Linda Liukkaan kysymys sinulle: ”Mikä on vaikeinta, mitä olet koskaan tehnyt?”

Vaikeinta on aina myöntää mokanneensa, tai pyytää anteeksi tai tunnustaa olevansa heikko ja tarvitsevansa muita. On paljon keikkoja, joita olen pelännyt ja projekteja, joita olen jännittänyt. Tiukimmilla muistan olleeni erään massiivisen suuren musiikkiproduktion kanssa, joka vuosia sitten päättyi konkurssiin, ainakin harvoin olen itkenyt itsekseni niin paljon kuin silloin. Siitäkin kuitenkin selvittiin. Tiedän, että vaikeimmat tehtävät ovat edessä päin.

Oma kysymyksesi seuraavalle haastateltavalle, jonka henkilöllisyys vielä pimennossa.

Mikä on huikein unelmasi, jonka aiot toteuttaa?